Meidän keskiviikko.

6.00-8.30
Masi päätti herätä, mutta viihtyi vielä jonkin aikaa onneksi sängyssään köllötellen. Seitsemän aikaa me sitten nousimme ja Millakin heräsi siinä samalla. Aamupesut, hampaan pesut, aamupalat, kerhoeväät, päivävaatteet, Masin lääkkeet, Millan hiukset letille ja kerkesi siinä lapset leikkiäkkin.
Isi vei koirat ulos ja lähti töihin.

8.30-11.00
Millan pukeminen kerhoon lähtöä varten. Milla pääsikin kerhoon kaverin äidin matkassa. Ihana ystävä<3 (Säästyin happilaitteiden vaihdolta, Masin pukemiselta, kastumiselta ja Masin itkuilta Millan jättämisestä kerhoon.) Jäimme Masin kanssa leikkimään junilla ja autoilla ja legoilla, samalla pistin kahvit itselleni tippumaan ja haukkasin itse aamupalaa ja Masille välipalaa :D Mittailimme myös Masin saturaatioita leikkien lomassa.

11.00-12.30
Masille ruokaa ja Millan odotusta kerhosta. (Sama äiti toi Millan takaisinkin, ihanaa!) Millalle ruokaa ja neiti olikin samantien taas prinsessa palapelin kimpussa minkä kasasi jo aamulla kertaalleen. Millan syödessä Masille lääke (uniapneaan) ja hetki leikkiä ja Masi päikkäreille. Milla sai sen aikaa katsella televisiosta lastenohjelmia. Masin nukahdettua pelasimme Millan kanssa eri pelejä ja väritimme värityskuvia.

12.30-15.00
Masi nukkui vain 40 min unet, jonka jälkeen veimme koirat ulos. Sitä seurasi taas leikkimistä ja naksutikkareiden tekoa. Milla kuuli, kun puhuin siskoni kanssa puhelimessa synttäreistä ja mainitsin naksutikkarit mitä oli tarjolla Millan synttäreillä. Muutama tikkarin tikku ja vähän suklaata löytyi kaapista, joten neiti pääsi itse kokeilemaan niiden tekoa. Helmi-askartelua, autoleikkejä, ryhmä hau-leikkejä, muumi-leikkejä, pehmoleluja, possuja ja paljon muuta. Jälleen myös Masin saturaatioiden mittaamista.

15.00-17.00
Pieni imurointi, jonka jälkeen Masin viiksien ja happiletkun vaihto, sekä koneen putsaus. Ruuan teko lasten leikkiessä keskenään.(Samalla syntyi myös vispipuuro Mummon tuomista punaviinimarjoista, NAM!) Ruuan syönti ja takaisin leikkimään. Yhdessä pyykkien laitto narulle ja tiskikoneen tyhjennys ja täydennys, sekä lelujen siivousta.

17.00-18.00
Äidille lisää kahvia ja lapset saivat katsoa Pikku Kakkosen. Äiti sai sillä aikaa tehdä vähän rästihommia ja täytellä papereita. (jippii..!!) Mieluummin olisin kyllä leikkinyt lapsien kanssa :D
Lasten katsellessa ohjelmia kävin taas myös mittailemassa Masin saturaatioita. Koirat nopealle pissareissulle ja sitten takaisin paperien pariin.

18.00-20.00
Leikkiä leikkiä leikkiä ! Väritystä, piirtämistä, kirjoittamista samalla koko ajan keskustelua lapsien kanssa. En tiedäkkään mitään parempaa tässä maailmassa, kun astua lastenmaailmaan, heittäytyä ja vaan leikkiä. Joskus on vaan palattava todellisuuteen ja laittaa ruokaakin :D On siinäkin tietysti hyvät puolensa, mutta kotiäitinä olo on ihan mahtavaa!
Lapsille iltapuuroa, äidille myös! Isi tuli kotiin. Hampaat puhtaaksi, yökkärit päälle, iltaleikit ja halailut. Iltasatu ja Hyvää yötä! Isi vei koirat ulos, sillä aikaa, kun nukutin lapsia. Lapsien nukkuessa, itse suihkuun ja rasvat naamaan, hampaan pesu ja hetken ohjelmien katsomista ja unille!

4v Juhlat ja Neuvola

Nyt on synttärit tältä vuodelta juhlittu meidän perheessä. Perjantaina Millan vieraina kävivät kaksostädit, ja toivat ihanan paidan ja palapelin Millalle, minkä neiti oppikin nopeasti ja jo tänään osasi tehdä itse koko palapelin :)

Lauantaina kävikin, sitten muut vieraat. Vauhtia riitti, mutta upeasti kaikki lapset ottivat huomioon Masin happiletkun lattialla ja Masia autettiin aina, kun tarvittiin. Milla oli todella innoissaan vieraista ja tietysti myös paketeista. Itse vietin suurimman osan ajasta keittiössä, joten en ihan jokaista lahjan avausta nähnyt, enkä oikein kuviakaan kerennyt ottamaan. Mutta iso kiitos kaikille vieraille, että tulitte juhlistamaan meidän 4-vuotiasta prinsessaa.

Tänään Millalla olikin 4-vuotis neuvola. Aluksi neiti pisti äidin vastaamaan puolestaan. Mutta, kun tuli aika jäädä neuvolantädin kanssa kaksin, oli neiti super reipas! Ja Milla saikin pelkkiä kehuja! :)
Siellä oli rakennettu palikoista erilaisia torneja, piirretty ja leikattu. (tässä kohtaa Milla oli huomauttanut, että saksissa on jotakin outoa. Ne olivat nimittäin oikean käden sakset ja tyttö on vasenkätinen. Mutta oli leikannut urheasti ja hienosti viivaa pitkin.) Siellä oli myös kopiteltu palloa, potkittu sitä, seisty varpailla, kävelty viivaa pitkin, kävelty varpailla viivaa pitkin, hypätty tasajalkaa, seisottu yhdellä jalalla, katseltu kuvia (etsitty asioita mitkä olivat väärin), kuulon ymmärrystä ja näön tarkastusta. Ihan mahtavaa äidille kuulla kuinka reippaasti Milla oli siellä toiminut :)

Kotona viiksissä ja Milla 4v!

Pääsimme viikko sitten pois sairaalasta, kotihoitoon. Masi tarvitsee edelleen happea jatkuvasti, mutta koska meillä on kotona happirikastin ja saturaatiomittari niin voimme parannella kotona keuhkot normaaliin tilaan. Osastolla oli myös ihan täyttä, joten näin teimme sitten paikan sitä enemmän tarvitsevalle.

Tämä kotona olo on ollut aika haipakkaa, koska letkuja saa koko ajan varoa ja olla pojan perässä, ettei letkut jää jumiin leluihin tai ovien alle. Onneksi Masi on antanut viiksien olla paikoillaa, eikä poikaa näytä viikset haittaavan. Millakin pääsi vihdoin taas kerhoon, kerhokaverin äidin avustuksella yhden päivän ja seuraavan kerhopäivän pääsimmekin Masin kanssa viemään, koska saimme kannettavan happilaitteen. Pääsimme siis käymään ulkona pitkästä aikaa.

Millan viralliset 4v synttärit!! 

Voi että, kun aika rientää. Minun pieni tyttö on jo 4 vuotta!!! Ensi viikonloppuna juhlimme Millaa sukulaisten ja ystävien kera, mutta tänään juhlimme meidän prinsessaa ihan omalla porukalla.

 

Paljon paljon onnea vielä Rakas Tirriäinen<3!

Osasto K12

Huomenna tulee viikko täyteen siitä, kun Masi siirrettiin teholta osastolle. Viikon verran oon siis itsekkin viettänyt sairaalassa.

Masi siirrettii siis 24 päivä osastolle ja silloin hän tarvitsi 10 litraa happea maskilla, nesteitä, nenämahaletkun kautta ruokaa, joka päivä me ollaan päästy aina pikkusen eteenpäin paranemisessa. Lauantaina hapen tarve oli enään vaan neljä litraa ja sunnuntaina pärjättiin jo kahdella.

Maanantaina Masi saikin pitkästä aikaa maistella suun kautta ruokaa ja tiistaina poika ahmikin jo 5 pientä purkkia ruokaa, paljon maitoa ja mehua. Nesteiden ja ruuan anto nenämahaletkun kautta lopetettiin. Eilen saatiin koko nenämahaletku pois ja istuttiin tuen kanssa paljon. Saatin myös maski vaihettua nenäviiksiin litran virtauksella.

Tänään maisteltiin ekaa kertaa taas "kunnon" ruokaa, eikä purkista. Ja päästiin eroon jalan kanyylista. Tänään onnistui myös kortesonirasitustesti mikä eilen meni mönkään ja ollaan keikuttu litran ja puolenlitran välillä hapen määrässä.

Masi jaksaa jo keskustella kauan. On hereillä lähes koko päivän ja kikattaa ja hymyilee. Ihanaa, että pikkuhiljaa poika alkaa olla oma itsensä!

Iso kiitos vierailijoille, jotka on pitäneet meille seuraa ja täyttäneet vaate- ja ruokavarastoani!

Harvinaisten sairauksien päivä.

Kaksi vuotta sitten juhlimme koko perheen juhlaa. Pidimme silloin tyttäremme 2v synttärijuhlat, kastoimme poikamme ja meillä oli myös yllärihäät. Kukaan vieraista ei siis tiennyt tästä, paitsi kaaso ja bestman, sekä yksi siskoistani, joka auttoi niiden järjestelemisessä.

Vähän aikaa sitten sain tietää, että 28.2. vietetään kansainvälistä harvinaisten sairauksien päivää. Silloin 2 vuotta sitten me ei vielä tiedetty, että poikamme tulisi olemaan yksi niistä, jolla on harvinainen sairaus.

Täällä me siis Masin kanssa vietämme harvinaisten sairauksien päivää kahdestaan osastolla, juuri tuon hänen sairautensa takia ja viruksen joka iski häneen liian kovaa. Toipumista tapahtuu koko ajan, mutta se tapahtuu hitaasti. Olen kuitenkin onnellinen, että poika toipuu ja näytti vahvuutensa metapneumoniavirusta vastaa. Toinen puoli perheestä viettää tätä päivää kotona lasten ihanan Vaarin seurassa!

Pikkuinen sairastaa

Tänne oli tarkoitus kirjoittaa jo aikasemmin, kun vietin lasten kanssa viikon vaarilassa talonvahtina. Tarkoitus oli olla kaksi viikkoa, mutta huonojen säiden ja kylmyyden takia päätimme olla vain viikon ja palata takaisin sitä seuraavalla viikolla (eli tällä viikolla). Mutta suunnitelmiin tulikin muutos. Masi sairastui.

Perjantaina 10.2. aamulla oli pojalla kuumetta ja hengitysvaikeuksia. Soittelin isille ja yritin soittaa läheiseen päivystykseen josko tulisin poikaa näyttämään, mutta sieltä en saanut ketään kiinni, joten turvauduin tuttuun Masin omaan keuhkolääkäriin. Hän sanoi että olisi parempi tulla varmuuden vuoksi vähän lähemmäs lastenklinikkaa. Niinpä isi jätti työpäivän kesken ja suuntasi hakemaan meitä kotiin, josta sitten illalla kahdeksan aikaa lähdin Masin kanssa päivystykseen. Meidät otettiin osastolle tarkkailuun.

Lauantain meille sanottiin, että Masi on lähes kotikuntoinen ja sunnuntaina, että huomenna voisitte päästä kotiin. Maanantai aamuna sairaalasängyssä natisi pikkumies, jolla oli 40.5 astetta kuumetta ja jonka tulehdusarvot oli nousseet yli 80. Hengitysvaikeudet olivat myös lisääntyneet. Meidät siirrettiin toiselle osastolle, jossa olisi parempi happituki ja joka on teho-osastoa lähellä. Kahden seuraavan päivän sisään Masin tila vaan romahti ja lopulta oli cpap-laite käytössä, mikä ei sitten riittänyt. Ja Masi siirrettiin torstai aamusta teho-osastolle.

Teho-osastolla Masi vietti yhdeksän päivää. Eilen Masi siirtyi osastohoitoon takaisin. Toipumiseen on vielä matkaa, mutta nyt se on alkanut!