Joulu 2016!

Meidän joulu sujui aika rennoissa tunnelmissa kotona ollessa, paitsi jouluruokailu tapahtui lasten tädin luona. Oikein suuret kiitokset lasten tädille, joka oli saanut aikaan taas niin mahtavan jouluaterian!

 Aamulla lapset katselivat lastenohjelmia sillä aikaa, kun tein joulupuuron valmiiksi.

 

Pieni jännitys oli kuitenkin kokoajan ilmassa, kun joulupukki oli käynyt jo yöllä tuomassa paketit kuusen alle :)

Heti puuron syönnin jälkeen, päästiin lapsille mieluisimpaan osioon, alettii avaamaan lahjoja. Me availimme niitä pikkuhiljaa pitkin päivää.

Masin lemppari oli selvästi heti alkuun, possu mikä röhkii ja kävelee, mikä saikin sitten vielä kaverin toisesta paketista :D

 Masin ollessa päikkäreillä, korkattiin heti uusi peli ja tehtäväkirja.

 Lahjoja lahjoja!! Sydämellinen iso kiitos jokaiselle tirriäisiä muistaneille! :)

Joulukuun ensimmäinen.

Joulukuun ensimmäinen tosiaan, nopeasti se joulukuu sieltä tuli, vaikka kuinka ajatteli, että on tässä vielä aikaa valmistella kaikennäköistä. Meillä oli tässä vielä kaiken lisäksi semmoinen yhdeksän päivän kestävä sairaalareissu tuomassa jännitystä, siihen että kerkeekö kaikki valmistua ajoissa. ja eihän ne kerenneet. Minun piti koota Millalle pilttipurkeista tonttuja, joita olisi pitänyt saada kasaan 24 kappaletta, jotka jokainen olisi sitten piilotettu päivänään omaan uuteen paikkaan ja edellispäivän tontut olisivat olleet koristeena omalla paikallaan. Mutta tosiaan minun piti. Tämä jääneen siis tulevaa vuotta odottamaan. Onnekseni mummo oli tehnyt Millalle arvoituskalenterin, josta saimmekin avata jo ensimmäisen arvoituksen ja nyt sitten odottelemme innolla seuraavaa. Ja onhan lapsilla tietysti perinteiset suklaakalenterit.

Jos joulu tulee näin vauhdilla en epäile hetkeäkään, ettei minulle tulisi paniikkia Masin synttäreiden kanssa. Jotenka päätimme tänään lasten kanssa pistää kuusen pystyyn ja levitellä joulukoristeita pitkin asuntoa, koska melkein heti joulun jälkeen ne on sitten kuitenkin kerättävä pois. Näin saamme nauttia niistä hetkisen kauemmin :) Milla oli aivan onnessaan koristellessaan joulukuusta ja oman huoneen pientä joulukuusta. Masia ei koristeleminen kiinnostanut, mutta junakoristeet olivat todella mieleen, joita poika sitten ympäri asuntoa kanteli mukanaan.

Video-EEG

Maanantaina sain soiton, että tiistaina Masille olisi tarjolla peruutuspaikka Video-EEG:hen tavallisemmin Unitutkimukseen, (Video-EEG-tutkimuksessa rekisteröidään samanaikaisesti aivosähkökäyrää ja videokuvaa.) jonka me sitten otimme ilolla vastaan. On kiva saada tietää missä mennään :)

Tiistaina klo 13.30 menimme kiinnittämään elektrodit Masin päähän valmiiksi iltaa varten. Odotushuoneesa meidän ei tarvinnut viettää kovin paljon aikaa, kun meidät jo haettiin valmistelu huoneeseen.

 Kiinnittämisen jälkeen piti käydä osastolla testaamassa, että kaikki elektrodit/anturit toimivat. (Tästä vaiheesta Masi ei pitänyt ollenkaan.)

Olisimme saaneet lähteä käymään kotona, mutta jäimme jo osastolle, koska olin varma että siellä Masi unohtaa verkkomyssyn nopeammin uusien lelujen keskellä, kuin kotona. Ja niin siinä sitten kävinkin. Osaston autolelut olivat paljon mielenkiintoisempia, kuin repiä myssyä irti :)

Millakin oli Masin seurana hetken ja kahvion kautta Milla lähti isin kanssa kotia kohti.

Masi sai osastolla ruuaksi kanakeittoa, mikä olikin pojan mieleen. Masi söi kaksi oikein isoa annosta!

Ilta tuntui todella piiiiiitkältä ja vielä kun toista piti yrittää pitää hereillä 21 asti. (Masi menee nukkumaan normaalisti 19.30-20.00) Onneksi muumit olivat pelastamassa tilannetta. Katsoimme niitä dvd:ltä ja muumikirjat luimme monen monta kertaa läpi.

 Iltapalaksi Masille oli puuroa mikä maistui paremmalta, kun katsottiin samalla autoja ikkunasta

Masi alkoi jo seitsemän aikoihin väsähtämään ja pyysikin sänkyyn ja maitopulloa. Pienen lepohetken ja yöpuvun vaihdon jälkeen nostin Masin vielä ylös sängystä, jotta saisin pidettyä poikaa paremmin hereillä.

Masi ulkoilutti ja esitteli unipupuaan hoitajille, koska leluhuone oli niin koluttu läpi, ettei Masi viihtynyt siellä enää.

Epäonnistuin tehtävässäni pitää poikaa hereillä 21 asti. Masi oli niin väsynyt, että nukahti syliin ja kello oli vasta 20.10.

Hoitaja tulikin vasta puoli kymmenen maissa laittamaan piuhat kiinni koneisiin ja vaihtamaan irronneet lätkät, sekä virittämään KAHDET nenäviikset Masille. 40 minuuttia siinä meni ja koko sen ajan väsynyt poika jaksoi protestoida vastaan. Onneksi rauhoittui suht nopeasti ja jatkoi uniaan. Masi heräsikin yöllä vaan kahdesti, joten kaikki tarpeellinen tieto saatiin kunnolla otettua.

Aamulla 6.30 hoitaja tuli irrottelemaan Masin kaikista piuhoista, jonka jälkeen Masi itse otti omat aamulääkkeensä.

Masi olisi vielä jatkanut uniaan, mutta huoneeseen oli tulossa seuraava potilas, joten oli nostettava Masi ylös ja puettava kotivaatteet päälle. Aamupalan jälkeen Masi olikin itse sitä mieltä että nyt on aika lähteä kotiin. Kanniskeli kenkiä ja hoki "poi poi poi" (=pois)

Ulkona katselimme rekkoja ja traktoreita, samalla kun odottelimme kyytiä kotiin.

Isi oli poissa töistä tiistai päivän, mutta meni keskiviikkona takaisin töihin, joten Millan kerhon kanssa tuli pikkuisen kiire. Kerkesin kuitenkin laittamaan eväät, vaihtamaan isin pukemat vaatteet säähän sopivIksi :D, ja viemään tytön kerhoon ajoissa, vaikka itse olinkin ihan pihalla kaikesta. (itse en osaa nukkua sairaaloissa ollenkaan, joten olotila oli sen mukainen :D)

Joten siis veimme siskon kerhoon ja tulimme Masin kanssa kahvin keittoon kotiin :)

Video-EEG:n tuloksissa kestää kuukauden verran, joten toivoa sopii, että keuhkolääkärimme on saanut tulokset meidän seuraavalle kontrollikäynnillemme, joka on 28.10!

Onnea vielä Äiti/Mummo!

Viime lauantaina tai oikeastaan perjantaina äiti/mummo täytti 50! Mutta syntymäpäivää juhlittiin lauantaina. Juhlat olivat oikein mukavat ja syötävää oli tarjolla yllin kyllin! Meidän osalta juhlat eivät kuitenkaan jatkuneet kovinkaan kauaa, koska pienet juhlijat olivat pikkuisen kipeitä, mutta oli kiva päästä juhlistamaan äitiä edes tämänkin verran. :)

Nyt meillä on sitten Masi enterorokossa, ja viime yön me sitten valvoimmekin lähes kokonaa. Toivottavasti ensi yö olisi jo parempi ja rokko lähtisi meiltä mahdollisimman nopeasti.

Muutamia kuvia juhlista

 Herkkuja oli tosiaan aika lailla :)

 Jännitys tiivistyy, mitä lahjasta löytyy??

 Prinsessa serkukset <3

 Petokin pääsi juhlimaan :)

 Kippistelyä äitille!

 Oma prinsessani ja Sannin tekemä kampaus <3

Tädin pikkumies <3

Kontrollikäynti

Tänään meillä oli heti aamusta Masin keuhkolääkärin kontrolliaika. Ensin hoitaja katsoi masin pituuden, painon ja päänympäryksen, jonka jälkeen pääsimmekin suoraan odottelematta itse lääkärin puheille. Ensin kerroin omasta näkökulmasta Masin tilanteen parannukset sekä ehkä vähän huononpaan suuntaan menneet jutut. Lääkäri tutki Masin kasvukäyrät ja totesi ne hyväksi. Sitten pääsimmekin itse aiheeseen, jota olin odottanut eniten. Lääkkeet. Ja tosiaan lääkkeet saavatkin jatkua ennallaan. Me emme valitettavasti päässeet niistä eroon vielä, mutta ei niitä onneksi lisättykkään. Joten siis näillä nyt mennään taas pari kuukautta eteenpäin, odottaen seuraavaa kontrollia ja toivoen Masin kunnon kohentuneen siihen mennessä. Ainakaan emme saaneet mitään huonoja uutisia :) Lääkärin jälkee tapasimme vielä kuntoutushoitajan, jolta saimme lisää tarvikkeita, joita kuluu Masin hoidossa.

Masin asioiden hoitamisen jälkeen lapset jäivät isänsä kanssa siksi aikaa, että sain itse käytyä kuvauttamassa röngtenissä oman selkäni.

Iltapäivällä käytiin apteekissa täydentämässä lääkevarasto ja tein lasten kanssa tutkimusreissun, jossa pienet ihmeet saivat tutkia tätä ihmeellistä maailmaa ihan omalla tyylillään! :)

Reipas kerholainen

Millan kerhon uusi kausi alkoi eilen ja tyttö onkin kerhosta paljon puhunut ja laskenut öitä siihen, koska se kerho taas alkaa. Ja nyt se vihdoin alkoi. Milla oli jo heti aamusta super reipas ja teki kaiken ilman kehotuksia. Lähdimme puistoon jo aikaisemmin, koska aikaa tulikin varattua liikaa ja Masikin pääsi hetkeksi leikkimään siskon kanssa ulos. 

En tiedä kumpaa jännitti enemmän taas kerhon alkaminen vaikka se onkin jo tuttua touhua, mutta kolmen kuukauden tauko oli pitkä. Kun olimme vieneet kerhorepun ja eväät paikoilleen menimme ulos kiikkumaan. (molemmat rakastavat kiikkumista) Kellon lähestyessä yhdeksää ohjaajat tulivat ulos ja neiti juoksikin innoissaan hakemaan kerholiiviään. Tässä vaiheessa tiesin, että äitiä jännitti enemmän, kuinka ensimmäinen kerhopäivä sujuu. Liivit saatuaan sain vielä halin, jonka jälkeen tuiman kehotuksen mennä kotiin Masin kanssa :D Masi ei pitänyt ajatuksesta, vaan olisi halunnut jäädä siskon seuraan, mutta onneksi rauhottui lopulta nopeasti :)

Kotona leikimme Masin kanssa legoilla ja ajelimme pikkuautoilla. Masi piti kyllä huolen, että äiti leikki mukana koko ajan. Kun tuli aika hakea sisko kerhosta Masi kiiruhti hakemaan kengät. Puimme päälle ja pikkumies käveli suoraan kerholle, vaikka kaikkea mielenkiintoista oli matkan varrella. Olimme hiukan ajoissa ja mennessä sisälle Masi kuikuili missä Milla mahtoi olla. Lopulta Milla tulikin kerholaisten omasta huoneesta. Ja voi sitä iloa mikä Masilla oli siinä vaiheessa, kun näki Millan. Äidilläkin tuli melkein tippa linssiin :D Masi juoksi ihan täysiä (tai niin kovaa kun pääsee) halaamaan siskoa, eikä se jäänyt yhteen haliin ja lopulta siskoa vedettiinkin jo mekosta ulos kerhosta. Ulkonakin vielä kotimatkalla käytiin halaamassa Millaa monesti. Saa nähdä kuinka huomenna Masi antaa Millan jäädä kerhoon.

Taas alkaa uusi kerhovihko täyttyä tarroilla :)